keskiviikko 31. elokuuta 2016
Kolmosten korkkaus Riepun kanssa
Ihan turhaa jännäsin kolmosia. Kisapäivä oli ehkä hauskin ja tapahtumarikkain ikinä. Paikalla monta kannustavaa seuratoveria ja muita tuttuja. Pitkähän tuo päivä oli, näin ykkösiin ja kakkosiin tottuneelle.
Ekalla radalla Riepu päättikin että hänhän osaakin nykyisin irrota hienosti ja ryntäsi putkelta keppien sijaan noin kolmen metrin päässä olevalle hypylle. No, siitä sitten nätisti ensiyrittämällä kepeille, mutta irtoamisbuumi jatkui ja keppien jälkeen tyyppi kipaisi suorittamassa niin ikään kolmen metrin päässä olevan muurin. Hylsy eli nolla kahdella ylimääräisellä hypyllä. Tämä vitsi muuttui todeksi kun listoille oli merkitty meille tulokseksi nolla! No, rehellisenä ihmisenä kävin selittämässä tilanteen järjestävän seuran henkilöille ja näin ensimmäinen nolla pyyhkäistiin meiltä pois. Rehellisyydestä kuitenkin palkittiin ilmaisella startilla tuleviin kisoihin :)
Toisella radalla kepeille mentiin vasta toisella yrittämällä ja A voitti ylivoimaisesti putken, siispä hyl. Viimeisenä olleelta hypäriltä saatiin eka kolmosten tulos, vitonen kun Riepu törmäsi siivekkeeseen ja vitonen kun tyhmyri-kartturi ei ohjannut viimeistä estettä. Jouduttiin palaamaan ja suorittamaan se uusiksi. Tästä kaikesta seurauksena myös yliaikaa muutama sekunti.
Mutta, kivaa oli. Hilpi Yli-Jaskari oli ihan huippumukava tuomarituttavuus!
Ekalla radalla Riepu päättikin että hänhän osaakin nykyisin irrota hienosti ja ryntäsi putkelta keppien sijaan noin kolmen metrin päässä olevalle hypylle. No, siitä sitten nätisti ensiyrittämällä kepeille, mutta irtoamisbuumi jatkui ja keppien jälkeen tyyppi kipaisi suorittamassa niin ikään kolmen metrin päässä olevan muurin. Hylsy eli nolla kahdella ylimääräisellä hypyllä. Tämä vitsi muuttui todeksi kun listoille oli merkitty meille tulokseksi nolla! No, rehellisenä ihmisenä kävin selittämässä tilanteen järjestävän seuran henkilöille ja näin ensimmäinen nolla pyyhkäistiin meiltä pois. Rehellisyydestä kuitenkin palkittiin ilmaisella startilla tuleviin kisoihin :)
Toisella radalla kepeille mentiin vasta toisella yrittämällä ja A voitti ylivoimaisesti putken, siispä hyl. Viimeisenä olleelta hypäriltä saatiin eka kolmosten tulos, vitonen kun Riepu törmäsi siivekkeeseen ja vitonen kun tyhmyri-kartturi ei ohjannut viimeistä estettä. Jouduttiin palaamaan ja suorittamaan se uusiksi. Tästä kaikesta seurauksena myös yliaikaa muutama sekunti.
Mutta, kivaa oli. Hilpi Yli-Jaskari oli ihan huippumukava tuomarituttavuus!
perjantai 26. elokuuta 2016
Kuulumisia
Mitäpä tässä.
Mikkelin tuplakisat men päin puuta. Piti ihan luntata tuloksia. La HYL ja HYL, su HYL ja HYL. Yhdeltä radalta lähdettiin ehkä viidennen esteen jälkeen pois, ei vaan koira keskittynyt mihinkään. Muuta kamaluutta en edes muista. Mutta itse reissu oli kiva, elämyksellinen. Kisat starttasivat lauantaina seitsemältä joten Kuopiosta lähdettiin... No, ajoissa :D Kisapäivän jälkeen koittivat leirintäalueella laittaa meidät ensiksi mökkiin jossa oli selkeitä luteen jätöksiä noin 40 vuotta vanhoissa patjoissa. Yäääk! Aikamme surkuteltuamme menimme valittamaan ja pääsimme vähän pienempään mutta paljon siistimpään mökkiin. Ja lähemmäs rantaa. Kivat maastot oli lenkkeillä ja muitakin agikisaajia majottui vieressä. Sunnuntaina oli kevyempi päivä (ei niin aikainen herätys ja lyhkäisemmät kisat) ja reissutoveri paukutti yllättävällä kepittömällä radalla nousunollan kakkosiin :)
Eli ei ihan tyhjin käsin tarvinnut lähteä.
Viime lauantaina paukuteltiin sitten Hupun kisoissa Sorsasalossa kieltovitonen, rimavitonen ja nollavoitto = triplavoitot ja siirto kolmosiin.
Nyt jännittää ihan hirmusti tulevan sunnuntain kisat. Rataantutustumisessa on miljuuna ihmistä enemmän mihin oon tottunut ja eihän me osata mitään este-erotteluja vielä oikeastaan ollenkaan. Ja eilen treeneissä tajusin (Sanna-koutsin avustuksella) että mä en vaan tule enää ehtimään tehdä joka kohtaan turvallista, varmistelevaa ja väärän vaihtoehdon poissulkevaa valssia tai pakkovalssia, vaan mun pitää ystävystyä typerien japsien ja muiden kamaluuksien kanssa. Yh! Mutta tietääpä mitä pitää treenata.
Mikkelin tuplakisat men päin puuta. Piti ihan luntata tuloksia. La HYL ja HYL, su HYL ja HYL. Yhdeltä radalta lähdettiin ehkä viidennen esteen jälkeen pois, ei vaan koira keskittynyt mihinkään. Muuta kamaluutta en edes muista. Mutta itse reissu oli kiva, elämyksellinen. Kisat starttasivat lauantaina seitsemältä joten Kuopiosta lähdettiin... No, ajoissa :D Kisapäivän jälkeen koittivat leirintäalueella laittaa meidät ensiksi mökkiin jossa oli selkeitä luteen jätöksiä noin 40 vuotta vanhoissa patjoissa. Yäääk! Aikamme surkuteltuamme menimme valittamaan ja pääsimme vähän pienempään mutta paljon siistimpään mökkiin. Ja lähemmäs rantaa. Kivat maastot oli lenkkeillä ja muitakin agikisaajia majottui vieressä. Sunnuntaina oli kevyempi päivä (ei niin aikainen herätys ja lyhkäisemmät kisat) ja reissutoveri paukutti yllättävällä kepittömällä radalla nousunollan kakkosiin :)
Eli ei ihan tyhjin käsin tarvinnut lähteä.
Viime lauantaina paukuteltiin sitten Hupun kisoissa Sorsasalossa kieltovitonen, rimavitonen ja nollavoitto = triplavoitot ja siirto kolmosiin.
 |
| Hirvee kasa palkintoja ja kaikki Riepun! |
Nyt jännittää ihan hirmusti tulevan sunnuntain kisat. Rataantutustumisessa on miljuuna ihmistä enemmän mihin oon tottunut ja eihän me osata mitään este-erotteluja vielä oikeastaan ollenkaan. Ja eilen treeneissä tajusin (Sanna-koutsin avustuksella) että mä en vaan tule enää ehtimään tehdä joka kohtaan turvallista, varmistelevaa ja väärän vaihtoehdon poissulkevaa valssia tai pakkovalssia, vaan mun pitää ystävystyä typerien japsien ja muiden kamaluuksien kanssa. Yh! Mutta tietääpä mitä pitää treenata.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)