maanantai 18. syyskuuta 2017

Onnidog 2017 to-pe

Lähdettiin torstaina ysin maita ajelee Kuopiosta kohti Jämsää. Oma auto on ollut kuukausia huollossa, joten matkaan äitini uskollisella mutta pienellä Corollalla. Tiivis tunnelma mutta onneksi me kaikki tullaan yleensä hyvin toimeen :D

Perillä Himoksella ilmoittauduin ja näytin koirien rokotustodistukset. Jo tästä isot pisteet, vaikka kaikki eivät välttämättä näyttäneet kaikkien koiriensa papereita niin tuli heti fiilis että täällä välitetään koirien terveydestä. Siitä rynnättiin sitten heti Häärän kanssa Reija Niemisen hakukoulutukseen. Reija oli tosi mukava, rento ja positiivinen kouluttaja. Ryhmässä oli Häärän lisäksi kaksi koiraa joten saatiin jokainen kivasti aikaa. Koska Häärä ei ollut tehnyt mitään hakuun viittaavaakaan aikaisemmin, sen kanssa aloiteltiin ihan vain ihmisten mukavaksi tekemistä. Häärällä kokeiltiin operanttia menetelmää. Minä koiran kanssa tiellä, kaksi avustajaa tien eri puolilla. Minä ja toinen avustaja passiivinen, kun toinen avustaja on aktiivinen. Aktiivinen syötti Häärälle ensin nameja ja meni sitten passiiviseksi, kun tien toisella puolella oleva avustaja taas aktivoitui ja jos Häärä tuli sen luokse alkoi palkata namilla. Pian vaihdettiin namit leikkipalkkaan ja Häärä saikin paljon kehuja leikkitaidoistaan ja halukkuudestaan. Haun aikana vettä satoi kaatamalla ja siellä toisen koiran maalimiehenä märässä pellossa maatessani koinkin saavani täydellisen kokemuksen tästäkin hullusta lajista.


Itseäni jäi mietityttämään miten erilaiset jälkihommat vaikuttaisivat haussa maalimiehen etsintään, saako koiran oikeasti olemaan etsimättä maalimiehet suoraan vain nenällään ja menemään sitä tiettyä hakukaavaa pitkin.

Himoslomat päästi meidät onneksi aikaisemmin mökkiin niin että pääsin ennen verijälkeä vaihtamaan kuivat kamppeet päälle. Verijälki oli vähän huonosti suunniteltu, mentiin melkein kaikki osallistujat tekemään ja merkkaamaan melkein kaikki jäljet joten aikaa meni tähän aika tuhottomasti. Jäljet olivat lyhyitä ja niistä olisi saanut helposti pidemmät jos meidät olisi ensin ryhmänä opastettu tekemään jäljet ja sen jälkeen jaettu meidät jälkipareihin ja olisimme tehneet puuttuvat jäljet pareittain. Tulipa ainakin toistoa ja selkeäksi jäljen teko eli varmasti aloittelijoille hyvä kokemus. Verijälkeen osallistui Riepu ja olipa ihanaa kun "tuollainen räkyttävä puuhka" <3 ajoi superhienosti kuono maassa jäljen alusta loppuun. Kouluttaja toivoi vain selkeämpää makausten merkkausta ja enemmän kiinnostusta sorkkaa kohtaan. Nauratti kun pienenä Riepu söi makaukset ja nyt vaan nuuhki menemään.

Verijäljeltä riensin kiireesti vielä mökkiin taas uusien kuivien vaatteiden vaihtoon ja siitä vielä Häärän leikitystunnille. Säädin muutenkin pari ekaa päivää aikataulujen ja treenipaikkojen kanssa niin että olin jatkuvasti myöhässä :D Leikitystunnilla treenattiin irrottamista varmemmaksi kahden lelun taktiikalla ja tein itsehillintätreeniä heittämällä lelua, vapauttamalla koiran sille ja sitten Jätä-käskyllä ja palkkasin toisella lelulla. Laskettiin myös kierroksia välillä niin että sanoin loppu ja lelu meni pois. Kun koira rentoutui ja lakkasi kaipaamasta lelua, se sai sen takaisin. Taas tyyppi sai kehuja napakasta leikkityylistä.

Mökki oli ihana ja nautin erityisesti takasta. Poltin joka ilta ison kasan puita ja vain nautin tulen loimutuksesta ja tuijottelusta.



Perjantaina ensimmäisenä ohjelmassa oli Häärällä esine-etsintää. Koira istumaan, esine viiden metrin sisälle ruohikkoon, takaisin koiran luokse ja Etsi! Tämä sujui loistavasti ja Häärä jopa kantoi etsittävän esineen minulle. Vaikeuksia tuli siinä kun piilotettiin useampi esine eikä koira millään voinut uskoa että sinne jäi vielä jotain kun se löysi sen yhden. Tässä ehkä kriteeri nousi liian nopeasti. Etsittävä alue kasvoi samalla kuin esineiden määrä lisääntyi viiteen. Tehdään tästä kotona vähän hitaammin vaikeutuvaa treeniä, koira kun tykkäsi hommasta hulluna.

Sitten estraadille pääsi Taira. Kohteet ja korokkeet-koulutus oli Himoshotellin alakerrassa. Taira nautti kun pääsi puuhaamaan osin tuttuja juttuja ja sai paljon kehuja ja nameja. Tehtiin pakitusta alustoille, käsikosketuksia ja kaikkien tassujen laittoa erilaisille asioille.

Sen jälkeen Riepu piipahti agikentällä vähän pärisemässä. Alusta oli liukas jatkuvien sateiden takia joten koetettiin tehdä rauhassa ja turvallisesti. Kivaahan tuolla hurjalla oli :) Koira vaihtoon ja oli taas Tairan vuoro esitellä osaamistaan, tällä kertaa Nose workissa. Harjoiteltiin eucalyptusta ja hyvin se ilmaisi. Vaikka sitkeä oli yhden ainakin muka-hajuttoman purkin valeilmaisukin..

Sitten koirat pääsi vapaalle ja minä menin Piia Laineen luennolle Miten jaksaa pitkää koulutusprosessia? Luennoista kirjoitan myöhemmin lisää kunhan tyypit laittelee matskut meille söhköpostilla. Toki omiakin muistiinpanoja tuli rustattua. Sanottakoon kuitenkin että liikutuin tuolla luennolla useampaan kertaan ja mökkiin mennessä kaappasin Riepun rajuun rutistukseen ja kuiskin sen korvaan että se ei ole sinun vikasi <3




lauantai 16. syyskuuta 2017

Häärän treenilistalla just nyt

Lähdöt:

Vaikka varastamalla ei saavuta mitään niin ei se kuitenkaan ole sammuttanut käytöstä lainkaan. Ilmeisesti se pelkkä riemu omalupastartista on kuitenkin niin vahva, että käytöskin vahvistuu. Mulla ei ole varaa tuhlata treeni aikaa eikä vajavaista aivokapasiteettiä siihen että joudun pohtimaan pysyykö koira lähdössä vai ei, joten tätä on korjattava.

Istu/maahan/seiso:

Varsinkin seiso on vielä ihan alkutekijöissään. Ihan perus-istumisestakin on tullut vaikeaa ja jotenkin kummasti tuo elikko valuu aina maahan. :D

Rauhallisuus jäljellä:

Nenä maassa ja rauhassa jäljellä eteneminen vaikuttaa maailman vaikeimmalta asialta. Kaksi edellistä kurssikertaa olenkin roikkunut puolen metrin päässä tiukalla hihnalla ja vahtinut että edetään vain nenä maassa. Natsijälkiä, siis!

Seuraaminen:

Rakoilee, koira ottaa liikaa etäisyyttä ja palkan jälkeen on vaikea pysyä seuraamispaikalla. Eli koira mieltää välipalkankin vapautukseksi. Korjataan! Myös seuraaminen eri ympäristöissä haastavaa, yleistetään.

Kepit:

Erilaisia sisäänmenoja ja häiriönsietoa.

Kontaktit:

Mattotreeniä, selkeämpi kriteeri takajalkaosumille.

tiistai 12. syyskuuta 2017

Nyt kelpoo treenata

Oi. Onnidog takana. Kaikki neljä päivää. Onnellinen mutta väsynyt tai jotain sellaista? Tästä tulossa oma päivityksensä myöhemmin. Mutta entäs muut kuulumiset?

Häärä kävi vihdoin pyörimässä virallisissa ja epävirallisissa tarkeissa.
Polvet: 0/0
Lonkat: B/B
Kyynärät: 0/0
Välimuotoinen lanne-ristinikama: LTV1 (jakautunut ristiluun keskiharjanne (s1-s2) tai muu lievästi normaalista poikkeava rakenne)
Silmät: ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia

Juuso käytti ensin Häärän Tervossa, jossa joukkotarkissa Jari Aho katsoi polvet ja silmät. Nämä tulokset ei vielä(kään) jostain syystä ole ehtineet KoiraNettiin. Pitänee laittaa postia tai soitella perään että mikä mättää.

Kuvaukset tehtiin Vaajakoskella Huiskuhännässä. Virallisten kuvien lisäksi kuvattiin vielä koko selkä, ranteet, polvet, nilkat ja leuka yhden puhkeamattoman hampaan vuoksi. Eläinlääkäri totesi heti että kyllä noilla harrastella kelpaa ja olin tyytyväinen palveluun. Olin aika vaatelias asiakas :D Lonkat ei harmittanut niin paljon kuin selkä, olisin halunnut siltä puolelta täysin priimaa tuohon tulevaan käyttöön nähden. Mutta lievin mahdollinen muutos onneksi, pitänee soitella vielä lausujalle ja kysellä tarkempaa faktaa kunhan tässä ehtii. Jos ne minulle mitään suostuvat kertomaan kun en ole omistaja.

Tänään tuli myös viesti että Mydogdna-näytteet ovat tulleet perille, niistä tuloksia 4-6 viikon kuluttua. Sitten on kaveri aika kauttaaltaan tutkittu. Virallinen sydäntutkimus toki vielä jäi puuttumaan, mutta napataan ne tulokset sitten vaikka jonkun toisen käynnin yhteydessä jos mahdollista. Uroksen pitänee sitten olla ihan priimaa kun ei saa olla hammaspuutoksia ja selän pitäisi olla puhdas. Katsellaan miten ne kuviot sitten jossain vaiheessa etenee.