Häär oli taas hetken saikuttelemassa. Ekoissa Mekan kisoissa paloi joko kenttään tai kontakteihin anturat auki. Itse toivon että kyseessä on uunituoreiden kontaktiesteiden karhea pinta, eikä nurmi. Muuten tulee pitkät treenimatkat Iisalmeen tai Varkauteen :D Tästä ilosta jäikin sitten Jyväskylän kisat välistä, kivituhka ei ois varmaan tehnyt hyvää tassukoille.
Pientä harrastusahdistusta pukkaa. Ja jos joku lulee että siksi että me Häärän kanssa treenataan paljon niin oikeastaan päin vastoin. Ahdistaa se, että juuri mitään näyttöä ei oikeastaan vielä(kään) ole. Eli treenataanko sittenkin liian vähän. Tai ehkä me treenataan jotenkin väärin. Toki se, että en toivo Häärästä vain yhden lajin taitajaa, viivyttää se kisakykyiseksi kypsymistä kaikissa lajeissa, koska niitä on monta. Jos oltaisiin tahkottu vain aksaa, oltaisiin siellä varmasti jo pidemmällä. Mutta kun ollaan rakenneltu pohjia niin moneen muuhunkin hommaan.
Eikä kukaan edes odota meiltä mitään vielä, mutta jotenkin kaikkien muiden nollat, nousut, tittelit ja tulokset vaan alleviivaa mun omassa päässä sitä, että ME EI OSATA. Tässäkin suhteessa tassujen palaminen ottaa päähän; Juuri kontakteilta kun tarvittaisiin nyt tehotreeniä. Aakin on alkanut hajota. Este, jota ei missään vaiheessa ole oikein tarvinnut treenata, kun se suoritus on luonnostaan ollut niin hyvä..
Mitäs 'meidän' lajeille siis kuuluu? Bh kokeeseen oli(si) tarkoitus mennä syyskuussa. Treenilista sinne on kyllä pitkä. Seuraamisen kontaktia pitäisi parantaa, samoin kuin hihnassa seuraamista. Siinä vierellä on ihan eri koira irti kuin kytkettynä. Istumisliikkeen eteentulo on usein vino, koira ennakoi sivulletuloa. Paikkamakuu nyt on ihan oma tarinansa. Yhden kisamaisen treenikerran se on jo pysynyt paikallaan, tosin ei maassa makaamassa. Pitäisi toivoa pariksi möreä-äänistä miestä tai mykkää naista, niin Häärää ei ehkä ihan niin paljon houkuttaisi jumpata toisen koirakon käskyjä :D Ei ole varmaan myöskään ikinä kuultu pyörän kelloa, se pitää ehdottomasti testata ennen koetta.
Rally on ihan hyvällä mallilla ja voidaan hyvin startata avossa heti vuodenvaihteen jälkeen. Ongelmallisimmat tehtävät ylemmistä luokista tällä hetkellä ovat erilaiset puolenvaihdot, sivulla peruuttaminen (talsin viimeksi tassujen päälle ja herkällä koiralla meni pakka sekaisin), putken suorittamisen vauhti, seisomaan nousu, eteentulojen vinous ja se että ohjaaja muistaisi milloin pitää pysähtyä ja milloin vain tohottaa etiäppäin.
Vepessä hukkuvaa ei ole päästy treenaamaan sitten alkeiskurssin, joten odotan sen edelleen olevan ainakin vähän jännittävä. Esineen tuonti onnistuu paremmin kun minä olen vastaanottamassa, koira jää siis usein pyörimään kesken matkan ihan kuin ei näkisi venettä tai muistaisi mitä pitäisi tehdä. Vaatii siis vielä monta lisäkannustusta. Veneen haku ehkä paremmin niin että minä olen rannalla. Veneestä hypyssä ei vielä muita ongelmia, maltti voi jossain vaiheessa olla vähän kadoksissa.
Agissa oikeastaan kaikki kontaktit ovat tällä hetkellä hukassa. Lisäksi meiltä puuttuu vielä lähes täysin este-erottelut, in-init, täysin varmat takaakierrot ja vaikeat keppikulmat. Ja kaikki käännökset. Ollaan jankattu tavalla tai toisella suuntia varmaan vuosi eikä millään lailla tunnuta edistyvän. Tähän pitänee perehtyä ihan tosissaan.
Paimennuksesta on pitkästä aikaa hyvä fiilis. Kesän helteen takia peruttujen vuorojen vuoksi nyt on päästy tiheällä tahdilla lampaille ja se tekee selkeästi hyvää meille molemmille. Ollaan kouluttajan kanssa yhdessä katkottu ongelmallisia piirteitä ja Häärä kulkee ja tekee jo Terhin kanssa tosi hyvin hommia. Meillä kahdella on puolestaan vieläkin kinaa lampaista, mutta pikkuhiljaa sen alkaa saada sieltä pois jo minimaalisilla taisteluilla, muutaman kerran jopa pelkkä 'riittää' on toiminut ja koira tulee onnellisena luokse ja luopuu lampaista. Pienin askelin eteenpäin. Suurinpana haasteena on tilan antaminen, pysäyttämisestä luopuminen ja suunnat, joissa ohjaajakin menee sekaisin kun koira on eri päin kuin ohjaaja :DD
Jälkihommia ei ole tehty yhtään. Ei veri eikä ihmis. Syksy olisi hyvää aikaa ryhdistäytyä, että saisi edes jotain talveksi tuonne koiran päähän muistiin. Tähän saisi nuo muutkin koirat aktivointua mukaan, Riepu ja Taira kun kumpikin tykkää ajaa varsinkin verijälkeä.
Tokossa on ihan pieniä aloituksia tehty. Kapulan nouto sujuu, luovuttamista ollaan tehty, hypätä se osaa. Kaukoja voisi alkaa tehdä enemmän, samoin kuin bh:n treenien ohessa huomattuja ongelmakohtia eli seuraamisen kontaktia ja paikkamakuun häiriönsietoa.
Olikos vielä muuta.. Se viesti polttelisi lajina edelleen, pitäisi päästä jonkun sitä ymmärtävän oppiin :) Näyttelykulkemistakin pitäisi treenailla, huhu. Ja paikallaan seisomista, se tukee sitten myös rallyn käytösruutua.
Sieniä on alkanut sateiden tultua pukata, pitää taas vahvistaa Riepulla ja Tairalla niiden etsintää ja ilmaisua. Ja kai sitä voisi Häärällekin opettaa.
Kaikenkaikkiaan hyvin epäselvillä suunnitelmilla tulevaa kohti! Tuli mitä tuli niin hieno pakkaus on muokattavissa. Perusteita, perusteita, perusteita. Ja hyppytekniikkaa. Ja muutakin tekniikkaa. Huh.
