Riepu täytti joulukuussa 9.
Sillähän diagnosoitiin mukoseele elokuussa 2021. Nyt sappi on lääkityksestä huolimatta ollut jo reilun vuoden siinä kunnossa että se pitäisi poistaa. Vaan kun on koiralle luvattu että enää ei leikata mitään eikä tarvitse kärsiä toipumisajoista niin meillä mennään edelleen lääkityksellä (Ursochol 150 mg, 1,5 tabl. päivässä), ruokavaliolla ja kontrolliultrilla. Ja ollaan koko ajan valmiina viemään koira lopetukseen jos näyttää siltä että appi on puhjennut. Riepu syö mahdollisimman tiukasti Versele-Lagan Opti lifea, vuosia jo pienten sterkattujen kevyt versiota ja nyt kun sitä ei enää oikein saa mistään niin pelkkää pienten seniorien versiota. Valkuaiset 27,5 %, rasvaa 11,0 %. Lisänä satunnaiset seniorin elämää rikastuttavat ryöstöretket ja niiden tuottama saalis.
Viime kesänä Riepu oppi nauttimaan suppauksesta. Hän laudalla, aurinko paistaa, aallot liplattaa, kesätuuli suhisee ja bortsut ui perässä. Ah, siinä on sheltin elämä kohdillaan.
Kyynärien nivelrikon aiheuttamaan kipuun Riepu syö kerran viikossa annettavaa Daxocoxia, 30 mg. Suosittelen lämpimästi. Tällä lääkkeellä oli varmasti myös iso rooli siinä että Riepu tosiaan pystyi viimein nauttimaan suppilaudalla tasapainoilusta, kun kivut saatiin pois.
Sapen aiheuttaman mahdollisen kivun varalle kaapista löytyy myös Litalginia. Muutaman kerran on annettu jos on saanut pihistettyä jotain ekstraa ja selkeästi kipuilee mahaa.
Elämä on edelleen hyvää, varsinkin kun nyt taas pääsee jäälle touhottamaan ja vetämään rallia. Leikkiminen ja jumppa maistuu edelleen. Myös sivistyslenkeillä on useimmiten tosi mukavaa. Riepu valitsee itse haluaako huutaa ohitettaville asioille ja jos hillitsee itsensä, se kääntyy kontaktiin odottamaan palkkaa. Tilaa otetaan myös mahdollisuuksien mukaan.
Katsotaan miten kauan saadaan vielä nauttia suuren sydämen ja pienen järjen seurasta. Urhein, rohkein ja rakkain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti