Huh. SWAU suunnittelee uusia kisoja vaikka ensimmäisistäkään ei ole vielä selvitty. Tiedän toki että anomus ei ole sitova, mutta minusta peruminenkin on kovin noloa. Sehän on oikeastaan vain suunnittelun huonoutta ja epäonnistumista, jos sit joutuukin perumaan. Tää ajatusmaailma on mulla vahvana kaikessa minua koskevassa. Oli kyseessä sitten minkä tahansa asian/tapahtuman/tapaamisen peruminen tai vaikka jonkin vaatteen palauttaminen yms. Oi miksi olen minä. Perfektionismi häiritsee. Kerralla oikein ja niin edelleen. Mutta kai tämä merkitsee sitoutumistakin kun kantaa tällaista huolta ja kokee näitä tunteita seuran puolesta. Mutta turha näitä on normaaleille ihmisille selittää 🙈
Häärän elon eka ja vika näyttely on nyt lusittu (ellen sitten innostu ilmaisista veteraanikehistä joskus 😅). Saatiin se H mitä haettiinkin. Houdyn Anita piti Häärälle kaksi tehotreeniä ja vaikka niillä ei tuloksen kannalta ollutkaan merkitystä (kun kaikki tarupitkin (omistajan mukaan)) sen H:n saivat, niin ainakin minua kirpaisi vähemmän poistua noin rajusti mukavuusalueeltani kun ne näyttelykehän tapahtumat olivat treenin kautta vähän tutumpia ja niihin oli valmistautunut. Kehän laidalla oli hyvä meininki kun niin moni agiliitäjä ja muu harrastaja oli tullut sitä hyvää hakemaan ja jokaista sen saanutta tsempattiin.
Arvostelu oli koiran näköinen:
2,5 vuotias innokas, voimakkaan hääräysvietin omaava narttu. Hyvä rungon tilavuus. Kaunis kaula. Teräväkiilainen pää. Rakastaa juosta.
Kun tuomari halusi alkuun katsoa Häärän hampaita, koira pungersi osin tuomarin syliin ja tunki päänsä kainaloon. Ei paljon vieraiden miesten kopelointi tuota koiraa haitannut. Huh, nyt se on ohi ja elämässä on yksi stressinaihe vähemmän.
