Huh. Nyt alkaa unien määrä ja yhtenäisen pätkän kesto olla sellainen että jaksaa kirjoittaa.
Pennut syntyivät torstaina, pari päivää aiemmin kuin ajattelin. Ehdin käydä kunnon päivän töissä jännittämässä, valvoin melkein koko ke/to yön kun Häärä vaikutti aika valmiilta. Sitten kotiin ja tuntui että Häärä oli odotellut minua ja sitten alkoi pesän rakentelu, levottomuus ja vaeltelu. Kunnon supistukset alkoi, mutta sen sijaan että pennut ois tulleet ulos, Häär muuttui tuskaisemmaksi ja alkoi huutaa, kiljua ja vinkua. Koska olin röntgenistä asti ollut huolissani siitä että pennut saattaa olla liikaisoja (painon iso nousu, valtava maha mutta vain kuusi pentua) ja koska edellinen synnytys meni rauhassa ja hiljaisesti niin soittelin mäen alle päivystävälle. Häärä huusi myös puhelun ajan, joten kuulivat että hätä sillä on todellinen. Käskivät klinikalle. Häärä huusi automatkan ja odotusajan. Se huusi kun ell tutki, huusi kun ultrattiin. Olin huolissani. Sykkeet oli hyvät ja eka pentu tuntui olevan tulossa, mutta supistukset olivat kadonneet.
Sitten röntgenhuoneeseen. Oli paha paikka kun piti kävellä vesijuoksumattohuoneen ohi. Edelleen se kiljui. Nostettiin pöydälle, eka kuva. Siististi olisivat kuvan mukaan tulossa. Asennonvaihto mahalleen, ei havaittavia ongelmia. Koira hyppäsi lattialle ilman lupaa. Ja kas. Kunnon supistus ja vedet lattialle. Toivat siihen peiton ja pyyheitä. Muutama supistus ja pentu ulos. 🤷♀️ Tsekkasivat ja putsasivat. Alettiin laittaa papereita kuntoon ja kas, toiset vedet.. Odoteltiin vielä toinen pentu ulos ja sitten autoon ja mäkeä ylös kotiin. Yhdet vedet autoon ja kolmas pentu syntyi siellä missä pitikin. Loput tulivatkin ensimmäisen synnytyksen tapaan hiljaisuuden ja pienen tuhinan vallitessa. Ihanaa että kaikki meni lopulta hyvin.
Saldona neljä tyttöä ja kaksi urosta. Juuri se mitä mieluisan aktiivisilta kuulostavat kotiehdokkaat olivat toivoneet.
Klinikalla syntynyt oli pienin, kaikki muut olo eilen puolen kilon kerholaisia, pikkulikka jäi 495 g. Syövät hyvin ja Häärä hoitaa pissatukset ja kakatukset. Lähinnä kiukkuavat kun jäävät johonkin pesäntäytteeseen jumiin tai eksyksiin. Yksi hurja huutaa kyllä tissilläkin koko ajan 😂
Taira meni ihan sekaisin ja äiti otti sen evakkoon. Ei olisi halunnut tehdä mitään muuta kun olla pentujen luona ja Häärän luonnollinen reaktio on puolustaa pentuja kovasti. Riepu puklauttelee ja huolestuu itkuista. Särmä ei oikein tajua, isoihin itkuihin reagoi vinkumalla.
Meillä on kuuma, sisälläkin muutamana päivänä 27. Yritetään juottaa Häärää paljon ja viilennellä pentuja. Köllivät hetkittäin viilennysalustalla mielellään, muuten ovat useimmiten jakautuneet ympäri pentukotia.
