lauantai 16. toukokuuta 2015

Islanti osa 2.

Lisää kuvaspämmiä.

Yhtenä hirveän tuulisena päivänä käytiin tutustumassa hotellin lähellä olevaan Nauthólsvík Geothermal Beachiin. Siellä ne aurinkotuolitkin toivorikkaina pojottivat, jos joku urhea tulisi nautiskelemaan. Matkan varrelta haettiin suojaa Reykjavikin yliopistolta. Tuuli tosiaan niin että tuntui että ei jaksa siirtää jalkojaan eteenpäin. Naama tulosuuntaan päin oli hitusen helpompi liikkua. Oli niiiiin kylmä!




Keskustassakin oli moisella kelillä aika ikävä liikkua, mutta teki mieli jotain muuta syömää kuin hotellin ravintolan sapuskaa. Rakennukset onneksi suojasivat aika hyvin pahimmalta tuulelta.


Iltaa istuttiin hotellilla, taidettiin istua spassa aika tiukasti. Ja kuumavesialtaassa varsinkin. Islannissa yksi ja sama auringonlaskukin näyttää vaiheissaan kovin erilaiselta





Seuraavana päivänä vuokrattiin auto ja sain ruinattua itselleni kyydin ja maksajan Issikka-ratsasteluun :) Me käytiin täällä. Heposet ja ohjaajat oli mukavia, heposet tosin aika rutinoituneita eli ehkä vähän tylsiä. Jos tälläinen ekaa kertaa aikuiselämässään hevosen selässä oleva voi ohjat vapaana vaan kuvailla tyypin selästä niin ei ollut mikään hirveän vaikea ratsastettava. :) Minä en tykkää kuolaimista, joten löysillä mentiin, kaulalle taputtelin aina sen mukaan kummalla puolelle halusin meidän hiippailevan. Vähän se vänkäsi vasemmalle ja muista ohi koko ajan, mutta minkäs teet kun jonotoverit oli tyhmiä ;) Olin yllättynyt että pääsin satulaankin ensimmäisellä yrityksellä.




Tuo edessä ollut polle hidasteli aina välillä niin että mun polle joutui kulkemaan aikalailla pää sen takapuolessa. Välillä taakse taas vaihtui sellainen kaveri joka pureskeli mun otusta :K






Maisemista ei voinut olla tykkäämättä, karua, alavaa, korkeaa. Kuten koko Islantiinkin, haluan myös ratsastusreissullekkin uudestaan vähän keväisempiin tai ehkä eniten kesäisempiin maisemiin. Tykkäsin myös siitä että ohjaajat muistuttivat tätä monitasoista turistilaumaa useaan kertaan että ohjista ei saa kiskoa eikä hevosta tarvitse potkia. Muutoinkin ohjeistus hevosen kanssa toimimiseen ja sen lähestymiseen oli hyvä.

Sitten lähdettiin kohti varsinaista koko seurueen kohdetta Golden Circleä. Matkalla maisemat olivat.. No juuri tuota millaiset ne Islannissa ovat. Itseeni kolahti ja kovaa. Meidän Golden Circlen ajelun kuvat seuraavassa kuvapostauksessa joskus myöhemmin.














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti