Pentuelämää

Jokainen tilanne on mahdollisuus oppia. Sen muistaa kun talossa on pentu joka on kuin tyhjä taulu. Se näyttää siltä mitä sinä siihen maalaat.

Itseään on muistutettava ettei se osaa asioita luonnostaan. Sille sana odota on ihan yhtä merkityksetön kuin sauna, telkkari tai juomalasi. Tai sana alas.. Se ei automaattisesti osaa varoa aukeavia ovia, kuumaa uunin luukkua tai sulkeutuvia laatikostoja. Se ei ymmärrä että teesi kupissa on kuumaa ja sattuu kuonoon jos sen törkkää kuppiin. Koko ajan pitää olla tarkkana tai sitten elämä opettaa ikävällä tavalla. Tai omistaja parka joutuu käyttäytymään ihmisiksi ja siirtymään syömään ruokapöytään sohvan sijaan. Luopumistreeniä!

Häkissä voi nukkua ja syödä, jos sinne on saanut mennä omatoimisesti. Häkkiin nameilla huijaaminen saa aikaan järkyttävän vastalausemyrskyn ja sitten odottelenkin että pentu rauhoittuu ja ovi aukeaa. Häkkitreeniä! Sen mielestä on mukavampaa pissiä makuuhuoneeseen ja kakkia saunaan, kuin pyytää ulos. Vaikka ulkona suoritettuna näistä toimenpiteistä saa namia ja hirmuisesti kehuja. Jonka johdosta ulkona ei maltakkaan pissiä sitten kaikkea kerralla, vaan vähän ja sitten kiireellä palkalla. Loput voi tehdä sitten sisällä.. Sisäsiisteystreeniä!

Jokainen kantamasi esine on potentiaalinen lelu, jota kannattaa väsymättömästi tavoitella. Mikään ei ole liian korkealla eikä hän voi koskaan olla niin korkealla että sieltä ei voisi hypätä pois.. Odota, jätä ja alas on siis otettava ahkerammin koulutuslistalle. Samoin kuin hihnakäytös. Miten petollisen helppoa on antaa pienen pennun (ihan vähän vaan) vetää. Vuoden päästä se ei olekkaan enää yhtään hauskaa :D Hihnatreeniä!

Ihanan alustavarma tuo on. Nurmi (oikea/keino), hiekka, sora, muta, laminaatti, kaakeli, olki, muovi, kivikko, kallio, tasapainotyynyt ja iso tasapainolauta. Ilmekkään ei värähdä eikä toiminta lopu. Nirsokaan se ei ole, kaikki tähän asti tarjottu on kelvannut. Muidenkin kupeille mennään isottelemaan ja omaa ruokaa puolustetaan hurjasti. Pitänee alkaa ruokkia tyyppejä hitusen kauempana toisistaan ja pitää huoli että toisten kupeille mennään vasta kun se tyhjennetty. Resurssitreeniä!

Ainoa pelottava asia tähän asti sattui tietysti ensimmäisellä "kaupunkilenkillä" agihallilta kotia kohti. Moottoripyörä painoi kaasua juuri meidän kohdalla ja pikkuHäärä säntäsi niin pitkälle pientareelle kuin hihna antoi myöten ja maastoitui. Tästä toivuttiin nopeasti, mutta heti perään katsastusasemalla painettiin tööttiä ja ohi meni mopo. Matkalla vielä joku ajoi ruohonleikkuria ja kotipihassa talonyhtiön porukka testaili moottorisahaa. Jokaisella kerralla samanlainen maastoutumisreaktio.

Itse koetin olla reagoimatta jokaisella kerralla ja pyysin muutaman kerran istu-ylös komboa. Nousihan se häntä sieltä ja askel muuttui taas lennokkaaksi. Ilme oli silti epäilevä vielä pitkään. Pari päivää sitten ohitettiin kuitenkin lehtipuhallin ilman näkyvää reaktiota. Luoksetuloa pitää (tietenkin) treenata ja vahvistaa kaikissa tilanteissa ja paikoissa. Ja käydä keskustassa tepsuttelemassa ja ihmettelemässä. Pentukurssi starttaa muistaakseni marraskuun 8. Päästään treenaamaan juttuja hyvässä häiriössä.

Tyyppi siis 12 viikkoa. Osaa jotenkuten istua, odottaa ruokakupin laskemista lattialle, mennä maahan, antaa tassua, kosketuskepin, kosketusalustan, odottaa niin että menen muutaman metrin päähän ja palaan palkkaamaan, irrottaa lelusta kesken leikin Jätä-sanalla ja oman nimensä. Ollaan käyty tutustumassa kahteen agihalliin, doboiluun, lampaisiin, koiranruokakauppoihin, koirauimalaan ja parin tutun kotiin. Ja järveen. Sinne juostiin pää edellä upposukkeluksiin ja sen jälkeen ei tultu edes lähelle vaikka miten houkuttelin :D

Leikki sujuu kaikkien kanssa. Riepun kanssa leluilla, Tairan ja Dinan kanssa hurjaa painia. Kukaan ei koskaan tajua itse lopettaa niin ihmisen pitää toimia tuomarina ja laittaa joku aina nukkumaan. Muistavat sitten juoda ja nukkuakin välillä. Toinen korva taistelee edelleen painovoimaa vastaan olemalla puoliluppa. Pidetään peukkuja että saadaan siitä täyspäinen jäsen pystykorvajengiin. Painoa tänään ekalla rokotuksella 7,1 kiloa. Potra tyttö!