maanantai 15. heinäkuuta 2019

Kesän päätavoite taputeltu

Mitähän sitä osaisi kirjoittaa kun koira on yhden tapahtuman aikana saanut oikeuden kilpailla kolmosissa, saanut hopeaa maksien AVO-SM:ssä ja hopeaa GAMBLERS-SM:ssä? Muuta kuin sen ainaisen Tuo koira ❤️

Koko päivän on saanut nieleskellä liikutuksen ja onnen kyyneleitä. Tiesin että jos alan itkeä, siitä ei tule loppua. Nyt kun on päässyt pitkästä reissusta kotiin, ulkona sataa ja koko muu poppoo nukkuu makkarissa suljetun oven takana, voi antaa ilon tulla. Ei oo tuolla koiralla ollu helppoa minun kanssa, eikä se sitä ole vieläkään. Onneksi se jo aika usein hoitaa oman tonttinsa ja paikkaa lisäksi lillerilalleri-kartturiaan. Nyt jäämme ansaitulle kisatauolle hetkeksi ja keskitymme viikon levon jälkeen rakentelemaan kolmosissa vaadittavia asioita pikkuhiljaa paremmaksi.

Saatiin reissun aikana tulosten lisäksi (yksi hypäri, neljä agirataa + avofinaali ja gamesit) yksi hyl ja Snookers loppui turhan lyhyeen kun koira tavoistaan poiketen valitsi putken takaakierron sijaan. Koska olen perfektionisti ja gamblerin voitto jäi yhden pisteen päähän niin jossittelen vielä pitkään sitä ylimääräistä putkea (ja varsinkin sitä että koira valitsi sen kauemman pään) mitä koira alkoi suorittaa juuri ja juuri loppugamblen äänimerkin jälkeen. Sillä kahdella pisteellä ois tullu Suomenmestaruus. Vaan jos Janitalle häviää niin ei sitä huonolle häviä 😅 Häärä kyllä rakastaa pelaamista.

Oman radan jälkeen kuulin että mentiin johtoon ja ryntäsin heti jäähkälle niin pitkälle että kentän kuulutukset ei kuuluneet ja sanoin Juusolle että se ei saa kaivella tuloksia. Halusin poistua paikalta hyvin mielin enkä kuulla kuinka kaikki loput reilut 15 koiraa menevät meistä ohi. Ja sitten tultiin kentän laidalle juuri kun viimeinen koira oli lopettanut ja kurkkasin puhelimesta että ystävä oli laittanut taas onnittelut. Epäuskoisena kysyin että mistä, oishan se voinut olla vaikka hienosta radasta. Sitten se laittoi että oltiin tultu muka toiseksi. Radalla, jossa muutin suunnitelmaa vielä siinä kun jätin koiran lähtöön ja vielä kerran kesken radan ja kun loppugamble alkoikin sekunnin pari myöhemmin kun olin laskeskellut niin siinäkin piti säätää. Loppugamblesta olin kyllä ylpeä. 💪 Mun kiituri.

Vierumäki oli kyllä hieno kisapaikka ja siellä oli huikeat ulkoilumahdollisuudet koirien kanssa. Kisakenttien pohja oli hyvä lyllertää ja luulen et toimis muissakin koiralajeissa. Meidän huone oli kyllä epäsiisti, jotain yrjöräkää ulko-ovessa sisäpuolella ja ties mitä mälliä helmalakanassa. Raportoin asiasta avaimia palauttaessa eikä meidän sitten tarvinnut maksaa erillistä eläinsiivousmaksua. Hyvää palvelua siltä osin. Meidän edellä olleet avaimen palauttajat olivat löytäneet sängyn alta käytetyn vaipan 🙈 Monessa paikassa tunnutaan unohtavan eläinhuoneiden kohdalla se, että niiden eläinten lisäksi huoneessa majoittuu myös ihmisiä, joten se perussiisteys ois meistä lemmikillisistäkin ihan kivaa.

Aamupala oli ihan jees ja rivarissa oli vähän enempi omaa rauhaa kuin hotellin puolella. Meillä oli vain yksi hiljainen seinänaapuri kun toisella puolella oli joku luentotila tms. Häärää ilostutti paljon frisbeegolffarit, tennispelaajat ja lentopalloilijat 😂 Mukana menossa ollut Taira oli myös ihana reissutoveri, eikä hännän hot spot vaivannut enää yhtään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti