lauantai 5. toukokuuta 2018

Kevättä kohti

Sen piti vielä sanomani Mikkelin tuomarista, että vaikka en radoista ja rimakorkeuksista välittänyt niin rataantutustumisessa pidetty puhe siitä miten tämän harrastuksen pitäisi olla molemmille kivaa, radalla ollaan yhdessä koirakkona tekemässä ja mokia ei pidä purkaa koiraan nostivat kyllä pisteitä!

Työmatkakäpöstelyt otettu taas ohjelmaan. Yllättävän paljon oli kyllä vielä lunta paikka paikoin ja semmoinen kiva 15-20 cm leveä kantava pätkä jolla piti koettaa pysytellä. Välillä luovutin ja menin ihan metsän puolelle jossa oli lähes sulaa. Riepu sai miljoona hepulia kun se löysi käpyjä tai sattui askeltamaan vesilätäkköön. On se pölvästi.

Sini kävi eilen hieromassa Tairan ja Häärän ja olipa Taira kun eri koira tänään. Tulin töistä niin lönttäs minut polvilleen ja lussutti korvia minkä ehti. Meinasin tukehtua nauruun ja siihen kun yritin saada sitä kauemmaksi. Riepulla ei ollut hierontavarausta joten se oli kovin pettynyt kun tuli ensin venyttelemään Sinin eteen ja kellahti kyljelleen eikä palvelua tippunutkaan. Ensi kerralla sitten :)

Ps. Ihanaa kun rally-toko ryhmässä aktiivisimmin keskustelevat ne, jotka ovat johtajuushöpöhöpö-ihmisiä ja joiden mielestä koko laji on jo vuosia sitten ollut ihan paskaa ja hömppää. Huoh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti