Muiden kuulumisiakin.
Dinaan iski ilmeisesti joku superpöpö. Maanantaina oli jättänyt aamusta ruuat syömättä (mä olisin jo tässä vaiheessa varannu lekuriaikaa, mutta puoliskon mielestä oli ihan normaalia eikä viitsinyt edes ilmota minulle). Lisäksi oli ollut lenkillä perässävedettävä. Pääsin onneksi silloin ajoissa töissä ja kotiin tullessa ihmettelin kun se ei haukkunut ja toinen koira murisi sille koko ajan. Sitten näin syömättömän ruuan pöydällä ja koira pötkähtikin oudosti melkein heti jalkoihin. Siitä sitten kopeloimaan sitä ja toteamaan että täähän on ihan tulikuuma. Mittari persuuksiin ja kuumetta 40,2. Googlettamaan eläinlääkäriasemien neuvot ja kaikkialla luki vaan että pitkäkestoinen korkea kuume on syy hakeutua lääkäriin. Siispä omatoimihoitoa, kylmäkallea päähän ja niskaan ettei aivot pala ja muuten vaatetta päälle. Juottoa ruiskulla. Sain lämmöt tippumaan 39,5:een ja muutaman tunnin päästä söi jo vähän juustoa. Tiistaina olivat aamulla kuitenkin nousseet taas yli neljäänkymppiin, joten eikun aikaa varamaan.
Monessa paikassa oli täyttä, onneksi Petosella olevassa Lupsakassa oli aikaa. Hammasta piti purra kun koira ei jaksanut itse enää kävellä vastaanotosta eläinlääkärin huoneeseen. Lupsakka oli paikkana meille uusi ja eläinlääkärikin oli vasta valmistunut. Hyvin kuitenkin kuunteli mun selitykset, kysyi tarkennukset ja tutki koiran. Hengitysäänet korostuneet ja edelleen kova kuume. Tulehduskipulääkettä, nesteytystä ja abt suoneen. Kolme tuntia se siellä makasi tipassa. Ajettiin itse Movettiin näytteet, koska labran piti olla auki neljään. Näytteet oli tiskissä 20 vaille ja ilmoittivat vaan että laitteet on jo pesty, menee analyysiin seuraavana aamuna. En ollut tyytyväinen.
Akuuttina hengitystietulehduksena tuota nyt hoidetaan. Ab (Clavaseptin) aamuin illoin ja tulehduskipulääke (Loxicom)niin pitkään kun se riittää. Lisäksi mittailen lämpöjä ainakin kolme kertaa päivässä ja tarjoan herkkujuomista. Toivotaan että tyyppi tästä tokenee <3
Riepu kävi samalla reissulla tsekissä, kun viime viikon keskiviikkona tuikkasin sitä saksilla rintaan kun tein turkkiselvitystä että missä on pohjavillaa niin paljon että pitää ajaa karva kokonaan. Noilla samoilla saksilla äiti leikkasi multa palan korvasta yli 20 vuotta sitten, että terävät ovat.. Riepu oli siis ma-ti välisenä yönä saanut revittyä haavan auki, kun JOKU ei ollut illalla muistanut kiristää haavapukua kunnolla kiinni. Just kun olin sen aktiivisella putsaus+bacibact saanut umpeen. Voin sanoa että ei kaunista kieltä irronnut kun aamulla asian huomasin. Mutta se olikin sitten päivän aikana mennyt umpeen niin että oli pinnalta kuiva kun lääkäri sitä katsoi. Toivottavasti ei tulehdu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti