Hei hei 2019

Pennut, avo SM hopeaa, Gambler hopeaa, nousu kolmosiin, eka serti, rallyn epäonnistunut kisa-aikatauluttaminen juoksujen ja rallyn SM-kisojen kannalta..

Ensimmäinen rokotus varattu Särmälle ja Yodalle. Tyypit kävi myös fyssarin käsittelyssä harjoittelemassa tulevaisuuden huoltoja varten. Yoda sai vain kehuja kropan käytöstä ja elastisuudesta, Särmällä oli pieni junttura ristiselän alueella joka saatiin onneksi nopeasti auki. Hoidettavana olo oli molemmille mahdottoman vaikeaa kunnes nukahtivat 😅

Me ollaan harjoiteltu lähinnä ruuan odottamista, ovilla istumista, paikallaolijat ja pikkuisia hihnalenkkejä. Vähän nenähommia myös. Särmä eucalla ja molemmat nameilla.

Tänään on monen koiran painajaispäivä kun alkaa sota. Tai no, kuten aina niin samana päivänähän se alkoi kun paukkujen myyntikin. Monta päivää pelkoa ja ahdistusta koti- ja luonnon eläimille.

Ois niin kiva olla tukematta yksityisten ihmisten ilotulitekieltoa, mutta kun jo kymmeniä vuosia minun 1.1. perinteisiin on kuulunut toisten urvakkeiden rakettiroskien keräys ja kun jo viikonloppuna iltalenkillä räjähteli eli ihmisten ajantaju on ilmeisen heikkoa niin aina toivon että tuleva vuodenvaihde on viimeinen ei-ammattilaisten ilotulittelu. Yhtään paukkuarkaa ei kotona tänä vuonna pitäisi olla, mutta turhia riskejä ei oteta ja pentujen kanssa ollaan jo ennakkoon kuunneltu paljon pauketta ja koetetaan turvata rauhallinen ja iloinen aattoilta.

1.1. ollaan töissä, toivottavasti pitkä päivä. Vaikka sitten ei ehdikään niin siistiä rakettihirmujen jätöksiä 💸

Joulu

"Mut jouluna suht pitkää päivää".

Näillä puheilla suostuin olemaan joulun töissä (saatu korvaus olisi kompensoinut menetyn joulurauhan ja heräämisen) ja kas kummaa, 1-1,5 ihmisen töihin oli otettu täksi jouluksi kolme. Tähän kirosanoja. 🤐

Penskat kasvaa, lauantaina Yoda 6,8 kg ja Särmä 5,4 kg. Niillä oli huippuhauskaa touhuta samalla kun isot tytöt ahkeroi vuorollaan vesijuoksumatolla. Oli pallomeri, ramppeja ja jumppakamoja. Pentujen touhuparatiisi. Kovasti harjoittelevat ulos pissaamista ja kakkaamista, alustoja on sisällä enää yksi. Yöt ovat ihanan rauhallisia. Kop kop..

Varovasti on palailtu Häärän kanssa treenaileee. Esteillä lähinnä lähtöjä ja kuuntelua/erottelua, muutama keinu. Kotona paljon jumppaa ja kropan huoltoa, Väliköntiellä vesijuoksumattoilua ja ulkona koko kanto- ja pentuajan vapaana juoksemista. Siispä kun kuulen kritiikkiä siitä että tänään tehtiin vähän rataa vauvarimoilla niin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Minä tiedän paremmin 😜 Tietty monien koirien kunnon kotirakennus on vielä nykyisinkin olematonta ja se 'kunnonkohotus' tapahtuu vain hallilla agitreeneissä niin ymmärrän että asia voi kauhistuttaa.

Tammikuussa vielä kerran osteopaatti ja hieronta ennen ekaa Top Teamin leiriä, jossa me keskitytään yhä tekniikkaan ja kuunteluun enemmän kuin pitkiin ratapätkiin.

Mahduttiin Jyväskylän rallykokeeseen metsästämään uutta koulutustunnusta. Ihana että Häärällä oli jo valmiiksi ennen pentuja näyttöä monipuolisesta käytöstä, en mä itse toisenlaisesta yhdistelmästä koiraa enää nykyisin ottaisikaan. Näyttö käytöstä ja terveydestä 👌🤩 Vaikeaksi menee jatkossa pentujen hankinta jos oma linja ei syystä tai toisesta jatku.

Koirat sai joululahjaksi mini Fitbonet ja herkkuja. Kiva lisäosa jumppakamoihin. Hööksiltä voisi käydä kurkkimassa vielä pari juttua.. Itse en toivonut mitään kun kerran sain jo voittamattoman lahjan eli pennun 🥰 Pukki toi ihania yllätyksiä vaikka en oo ollu yhtään kiltti.

Melkein tyhjä pesä

MyDogDna näytteet oli menneet viimein perille. Tuloksia luvassa 4-6 viikon päästä. Jännittävää. Punnasin koko matkan Jyväskylään et kenestä se toinen näyte otetaan. Jos ruskealla olisi ollut pallit, ei olisi tarvinnut miettiä, mutta kun ei niin pohdin sitten kolmen välillä ja vähän arvalla näytteet otettiin siis mulle jäävästä Robinista eli Särmä(-Eevokista) ja Tedistä eli Hemmosta. Siis  pitkäkarvaisista. Jos paketit tulee taas joskus -30 % aleen niin saatan lähettää muillekin pennun ostaneille.

Kaikki muut penskat ovat nyt menneet kotiinsa, mutta Ruotsin tuontimääräysten vuoksi saadaan nauttia Yodan seurasta vielä kuukausi. Ompahan pennuille riehuseuraa kun olen joulun ja vuodenvaihteen töissä. Ihanan paljon on tullut pennuista kuulumisia, kuvia ja videoita kaikilta. Reippaasti on lähtenyt arki käyntiin uusissa kodeissa. Tedistä tuli Hemmo, Marshallista Luja, Lilystä Kiskis, Barneysta Masi, Ranjitista Yoda ja Robinista Särmä. Tai Särmä-Eevokki koska Juuson kanssa olemme erimielisiä nimestä :D

Rekkaripaperit tuli ja tänään sain laitettua ne postilootaan. Jospa menisivät kerralla onnistuneesti perille ettei tarvitse alkaa tilailla kopioita.

Huomenna mennään koko porukalla hallille nose-treeneihin, saa nähdä miten selvitään. Kurkkailin jo kisakalenteria rallytokon osalta, josko uskaltautuisi 11 kk tauon jälkeen kisaamaan.

Mamma on vähän väsynyt

Minä olen ihminen, jonka pitäisi saada 8, mieluiten yhdeksän tuntia yhtäjaksoista hyvälaatuista unta joka yö, seitsemän yötä viikossa, jotta pystyn suorittamaan tätä elämää edes niin alkeellisesti kuin parhaimmillanikaan pystyn. Läpi öiden jatkuva valvominen ja heräily tämän kahdeksan viikon ajan on vienyt minut sellaisiin väsymyksen syövereihin että ei edes uskoisi. Pinna on superkireä ja aivot ei toimi lainkaan. Mitään ei jaksa eikä mihinkään pysty. Lisäksi kun isot koirat ihan aiheellisesti ovat stressanneet tätä arkirytmin muutosta jossa edes niiden alkeellisempia liikunta- ja treenitarpeita (kolme lenkkiä päivässä, jumppahumppaa, naksutteluhetkiä, nosea) ei tyydytetä, on tässä taloudessa riittänyt hermojen palamista viime aikoina ihan tarpeeksi.

Ensi yönä annan siis periksi ja pentuja ei suljeta aitaukseen vaan saavat nukkua ihan missä haluavat, kunhan vaan mukkuvat. Huomenna lähteekin astutuspalkaksi valikoitunut Barney retkelleen joten jäljelle jää enää kaksi. Jospa tämä siis helpottaa piakkoin ennen kuin räjähdän totaalisesti. Näillä olemattomilla voimavaroilla olisi pitänyt vielä pitää koti niin siistinä että täällä on voinut käydä vieraita ihmisiä, treenata Häärää niin että voitaisiin mahdollisimman pian palata radoille (rally&agi), huomioida muut isot että niiden elämänlaatu säilyy, opiskella.. jnejne. Joo. Ei. Yhdistäkää tähän vielä perinteinen nykynaisen vaiva, eli se että teen kaiken kuitenkin paremmin kuin joku toinen, jonka lopputuloksena minun on tehtävä aivan kaikki itse.

Onneksi penskat on reippaita ja söpöjä, ei tätä muuten jaksaisi. Eikä kukaan ole vielä palauttanut jo koteihinsa lähteneitä eli jotain hyvääkin :D Kahta tänne jäävää on myös helpompi kuljetella isojen menossa mukana kuin koko kuuden pennun poppoota, jolloin Taira, Riepu ja Häärä pääsevät paremmin hommiin ja sitä kautta tilanne kotona ehkä tasottuu. Nyt jos saisi pari yötä nukuttua kunnolla niin jaksaisi ehkä aloitella jumppahumpat ja kotinosetukset, sekin auttaisi.

Huh.

Ensimmäinen lentää pesästä

Marshall lähtee tänään 😭

Nyt on meidän alkuun niin hyvämahaisilla mahojen kanssa ongelmaa. Ensin menivät viimeisimmästä madotuksesta vesivellille (Canex), tilanne rauhoittui ilman taikatemppuja, mutta nyt iski silmätarkin jälkeen kaikkiin joku. Ajattelin että pukkasi vähän stressiä kun oli ensimmäinen noin pitkä reissu, laajentavat tipat ja kaikki. Mutta tää vaan jatkui vaikka saivat viikon tauon jälkeen taas Caniusta. Tänään oli pakko antaa periksi ja keittää riisiä. Sekaan heitin vähän broiskua, toiseen satsiin menee sit nautaa. Seuraava madotus hoituu Axilurilla, huonoon saumaan sattuu kyllä nyt. Paikkailen kotiin lähteville tabut matkaan, saavat muutaman päivän enemmän aikaa pikkumasuille rauhoittua kun en madota niitä tässä ennen maailmalle lähtöä.

Tosin eikö se uusiin koteihin lähtö yleensä laita mahat sekaisin joka tapauksessa. 😅 Ajattelin vaan että sellaisen matokuurin takia vettä ulos pukkaavan pennun kanssa ei ole kiva ajella pitkiä kotimatkoja. Iisalmi, Rovaniemi, Seinäjoki.. Toivotaan joka tapauksessa että sietäisivät Axiluria paremmin kuin sitä viimeistä Canex-annosta. Kaveri laittoi että hänen pennulleen oli tullut Canexista lievä suolistotulehdus 😥

Ja asiaan. Maanantaina pentutarkit ja sirutus. Löytyi viisi kivestä, Tedillä ja Barneylla molemmat, Marshalilla yksi ja Ranjitilta ei löytynyt yhtään. Jospa ne tuolta rasvavarastoista kuitenkin pullahtaisivat vaikka siinä 3-4 kk iässä kuten Häärän puolella on muutamilla uroilla ollut tapana. Muuten täydellisiä koiranalkuja.

Tiistaina sitten ajeltiin Jyväskylään silmätarkkiin. Ei tarvinnut huolehtia pentujen raffista kohtelusta, siksi sinne. Jos ei oteta huomioon Ranjitin ja Barneyn sitkeää oopperatreeniä niin reissu sujui täydellisesti. Kaikkien näkimet kunnossa.

Häärältä tulee vielä maitoa mutta ei se vapaaehtoisesti anna imeä. Se viettää aikansa lähinnä sohvalla tai sängyssä ja koettaa sieltä leikitään pentuja. 😜

Sini kävi huoltamassa meidän isot ja kylläpä siellä olikin huollettavaa. Tammikuussa heti uusiksi. Sinne onkin Häärälle myös osteopaatin aika. Kyllätäätästä.

7 viikkoiset kuvina

Saatekirje

Aika lentää. Mitään opintoihin liittyvää en ole saanut tässä noin 7,5 viikkoon eteenpäin mutta jospa tämä pentuaikaan panostus olisi sen arvoista.

Alla täydennettynä pentukoteihin lähtevä kirje :)

Onhan kuusen alla tilaa, olet saamassa jouluksi kotiisi uuden perheenjäsenen. Pennun hinta on 1300 €, josta palautan 200 € kun viralliset kuvaustulokset (lonkat, kyynärät, selkä) näkyvät Koiranetissä. Varausmaksu 500 € maksetaan tilille XXXXXXXXXXXXX. Varauksen voi perua ilman varausmaksun menetystä vain jos pentutarkistuksessa/silmätarkistuksessa löytyy joku sinua vaivaava vika. Luotan siihen että ennen varausta olet lukenut blogistani mitä toivon uusilta kodeilta, joten koetan välttää turhaa toistoa tässä. Alkeiskoulutuksesta saa muistinvirkistystä pentupaketin Pentuaapinen-kirjasta. 

Pennut luovutetaan eläinlääkärin tarkistamina, sirutettuina, silmätarkistettuina ja useaan kertaan (2, 4, 6 ja kenties vielä 8 viikon iässä jos ovat täällä) madotettuina. Kennelnimi liittynee koirasi rekisterinimen eteen vuonna 2020. Jos haluat SBCAKin (Suoman Bordercolliet & Australiankelpiet ry) kasvattajapaketin, ilmoita siitä minulle mahdollisimman pian. Se ei maksa sinulle mitään. 

Muutama tärkeä pointti kuitenkin vielä. Monia paimenkoiria kuolee tai joudutaan lopettamaan jo nuorena autojen ja pyörien kanssa sattuneiden onnettomuuksien vuoksi. Opetathan pennulle siis jo alusta asti vahvaa luopumista myös autoja, pyöriä, hiihtäjiä yms. kohtaan.

Vahva luoksetulo on kaiken turvallisuuden perusta. Täällä meillä pentuja on kutsuttu kaikkia pennuiksi ja pentupentupentu kutsuun onkin alettu vastaamaan hyvin.  Opeta pennun nimeä ja/tai erillistä luoksetulovihjettä alusta asti. Vuodenvaihde tulituksineen on ihan nurkilla, elä päästä pentua säikähtämään ja/tai karkaamaan vaan vältä turhia riskejä. Ulkoiluta pentua tulituksen aikaan vain kytkettynä ja vain pikaisesti tarpeillaan. Sisällä voi elää ihan normieloa paukkeessakin. Jos pentua jänskättää, voi laittaa vaikka radiota tai televisiota kovemmalle ja puuhailla ja leikkiä yhdessä.

Vaikka pentupaketissa tulee mukana panta, itse suosin koirillani fysioterapeuttien ja osteopaattien suosituksesta aina valjaita. Varsinkin kehittyvän pennun niska on erittäin herkkä niille tahattomillekin nykäisyille ja kiskaisuille, mitä pentuinnossa ja hepuloidessa saattaa tapahtua. On paljon turvallisempaa jos hihnakäytöksen koulutusvaiheessa mahdollinen paine ja nyppäisyt kohdistuvat laajemmalle alueelle. Valjaita ei kuitenkaan kannata koskaan ostaa sovittamatta eikä kuuden pennun raahaaminen seitsemän viikon iässä valjaiden sovitukseen kuulostanut kovin hyvältä idealta. Koin helpommaksi laittaa teille matkaan pannan valjaiden sijaan, jätetään teille ne valjaiden hankkimisretket. Meillä on menty omien pentujen pentuajat joillain halvoilla hyvillä säätövaroilla olevilla ale-valjailla ja hankittu sitten kasvun päätyttyä ne parempilaatuiset valjaat. Pennut ovat treenanneet pari lyhyttä hihnaulkoilua meidän pihassa, valjaina 8 € Feel Activen valjaat Mustista ja Mirristä. Kylmällä ilmalla talvipentuja vaanii pissitulehdus, joten ei kannata antaa pennun makoilla tai istua paikallaan kylmässä maassa pidempiä aikoja. Jos pissipuolella tapahtuu muutoksia tai pissaa tuntuu tulevan jatkuvasti, kannattaa tulehdusmahdollisuus käydä sulkemassa pois eläinlääkärissä.

Kuten ruokinnasta onkin tullut sanottua, meillä pennut ovat saaneet maistella monipuolisesti erilaisia lihoja, nakerrella luita ja tutustua nappuloihin. En usko minkään tietyn nappulan tai ruokintatyylin olevan se yksi ainoa totuus, vaan pyrin luomaan pennuille mahdollisimman tervehenkisen suhteen ruokaan. Huonosti syövä, nirso, herkkämahainen tai huonosti ruuasta motivoituva koira on minulle henkilökohtaisesti kauhistus, joten en halua myöskään sellaisia maailmalle saatella. Kun koira syö normaalisti aina hyvin, on helppo huomata jos syömiskäyttäytymisessä tapahtuu muutoksia esimerkiksi kipujen tai sairauden vuoksi. Uskon että mitä enemmän pentu saa heti alusta asti maistella erilaisia ruokia, sitä paremmin sen vatsan bakteerit pystyvät myös jatkossa käsittelemään erilaista ravintoa. Uskomattoman hyvänä meillä onkin penskojen vatsat pysyneet suuresta vaihtelusta huolimatta. Pieni kilpailu ruuasta on hyvästä kunhan kaikki saavat kuitenkin vatsansa täyteen, eikä heilahdeta sinne resurssiaggressiivisuuden puolelle. Pentujen mukana saatte pussillisen Nutron penturuokaa, jota pennut saavat täällä kotikotona ennen lähtöään. Voitte jatkaa siitä sitten valitsemallanne tyylillä/merkillä.

Jos pennut tulevat viettämään töissään tai harrastuksissaan aikaa häkissä, muistakaa treenata häkistä rauhassa ja ajan kanssa mukava lepopaikka. Pennut ovat harjoitelleet leikkimistä leluilla ja ilman niin ihmisen kanssa, kuin sisartensa ja meidän isojen koirien kanssa. Osa on leikkinyt hyvin myös itsekseen ja otteet ja kantaminen ovat napakoita.

Jos paimennus innostaa enemmänkin, tai ainakin sen toivomani yhden tai kahden kokeilun kerran, selvitäthän etukäteen onko lampaiden ja paimentavan koiran kohtelu tilalla eettistä. Kohdellaanhan koiraa ja lampaita reilusti ja annetaanhan lampaille myös lepoaikaa.

Kehotietoisuus on yksi erittäin paljon koiran turvallisuuteen ja vammariskiin vaikuttava asia. Mitä paremmin ja aiemmin koira tiedostaa että sillä etupää ja takapää, mitä parempi kehonhallinta sillä on, sitä turvallisemmin se liikkuu myös hurjissa leikeissä, hypyissä ja hepuleissaan. Tähän olen koettanut panostaa jo täällä meillä erilaisilla pinnoilla, tasapainotyynyillä ja tasapainolaudoilla ja käynneillä Houndyn koirakuntosalilla. Liikuta pentua monipuolisesti, mutta pennun omaan tahtiin ja sen jaksamisen mukaan. Jumppaan ei tarvitse ostaa mitään kalliita kamoja, vaan ihan vaikka pahvilaatikolla, muovikipolla, rimalla ja tyynyllä pääsee pitkälle. Mielikuvitus on rajana.

Täältä pentukodista lähtiessään pakkaan jokaiselle pennulle mukaan kotikodilta tuoksuvan pyyhkeen ja lelun, jolloin automatka sujuisi mahdollisimman hyvin. Olethan pennun tukena ja turvana, se on ensimmäistä kertaa elämässään yksin ilman sisaruksia tai Häärää. Takaathan pennulle uudessa kodissaan riittävästi lepoa ja omaa rauhaa, kehittyminen kunnon koirakansalaiseksi vaatii paljon palauttavaa unta. Jos pennut toimivat kuten äitinsä omana pentuaikanaan, niin aina ne eivät tunnista omaa väsymistään jolloin leikki ja riehuminen käy päättömäksi ja pentu käy ylikierroksilla, jolloin ihmisen on muistutettava että välillä voitaisiin ottaa ihan rauhassa pienet päikkärit. Rauhoittuminen on ylipäätään tärkeä taito.

Kertokaa minulle kuulumisia, arjestanne, harrastuksista; ilot ja surut. Vaikka pennut ovat minulla vain kahdeksan viikkoa, niillä on silti ikuinen paikka minun sydämessäni. Näitä on suunniteltu, vaalittu ja hoivattu rakkaudella. Jos jostain syystä tulee tilanne ettet voi koiraa enää pitää, niin arvostaisin jos minulle tarjotaan takaisinosto-oikeutta.

Ennen teille saapumistaan pennut ovat nähneet ja haistelleet lampaita sekä nautoja ja piipahtaneet nuuskimassa heppatuoksuja. Ne ovat liikkuneet reippaasti erilaisilla pinnoilla, kuulleet erilaisia ääniä (videolta leikkipuisto, ukkonen, ilotulitus.., livenä imuri, aura-auto, pesukone, pyykkikone..), käyneet kylässä eri paikoissa, nähneet eri ikäisiä lapsia ja aikuisia. Ne ovat kasvaneet keskellä meidän arkea, kovaäänisen sheltin ja ison mustan sekarotuisen kanssa. Ne ovat treffanneet trikkicollien ja vaalean labradorinnoutajan ja kurkkineet pihalta ohi kulkevia lenkkeilijöitä koirineen. Tyypit ovat ulkoilleet useassa eri paikassa, ne ovat totutelleet pantoihin ja niiltä on leikattu kynsiä. Ne ovat käyneet hallilla ja kuulostelleet harrastuskoirien menoa ja meininkiä, myös Youtubesta. Pennut ovat harjoitelleet aktiivisesti ulos pissaamista ja kakkaamista sekä paljaan maan että lumen aikaan (kiitos nykysuomen alkutalvi..). Sisällä pennut ovat heti liikkumaan lähtiessään opetelleet pissaamaan oikeasti vanhuksille tarkoitetuille ”Vuoteensuojille”. Poikkilakanat yms. muut ihmisille tarkoitetut ylivuotosuojat yms. ovat usein halvempia kuin pennuille tarkoitetut alustat eivätkä tahraa samalla tavalla kuin sanomalehdet. Ainakin meillä lehden musteet tarttuu näppärästi lattiaan :D Myös pienemmät vanhuksille tarkoitetut pissasuojat ovat käsittääkseni edullisempia kuin varsinaiset pentualuset. Näitä aioin käyttää omalle pennulle jatkossa: 

Nää tai Nää Meillä on ollut matot lattioilla koko ajan, toki sellaisia jotka on helppo heittää tarvittaessa pesukoneeseen tai muuten putsata. Matot estävät liukasteluja ja sitä kautta myös turhia vammoja.

Pentuja on ajatettu erilaisilla autoilla ja erilaisissa häkeissä. Ne ovat matkanneet sekä ilman emoa, että emon kanssa. Häärällä ei ollut pahoinvointia pentuna, mutta itse suosisin kyllä aika pikaisesti estolääkitystä jos pahoinvointia ilmenee, jottei autoiluun yhdisty pahoja tuntemuksia eikä synny autopelkoa, vaikka pahoinvointi menee yleensä itsestään ohi kasvun ja kehityksen myötä. Mutta miksi antaa pienen kärsiä turhaan. 

Pennut käyvät ensin pentutarkki+sirutus reissun 9.12. Neljän tassun neuvolassa ja eläinlääkärireissun Jyväskylässä 10.12. jolloin niille tehdään virallinen silmätarkistus. Tulos on voimassa yhden vuoden. Toivoisin että pennut saavat palautua pitkästä automatkasta ja jännityksestä tutussa ympäristössä päivän, mieluusti parikin ennen kuin niitä tullaan hakemaan uuteen kotiin.

Toivottavasti teillä on edessä jännittävä, onnellinen ja pitkä yhteinen tulevaisuus!

Ohjaa ja opasta

Kouluta ja kasvata

Kiitä ja kannusta

Ikuisesti rakasta.

Yhteistyötä odottaen, Suvi

Kuusi viikkoa

Vähiin käy yhteinen aika. Viikonloppu oli vauhdikas. Lauantaina käytiin Pesolan pihvitilalla katsomassa yhden pennun tulevia tiluksia ja nautoja. Pakkanen ei oikein vielä ole pennuille hyväksi, joten aika pian piti pakata poppoo takaisin autoon. Tällä reissulla oli Häärä mukana, kun ajomatkaa oli sen verran paljon. Nautoja katsellessa pennut roikkuivatkin lähinnä äitinsä tisseissä tai juoksivat sen perässä kun Häärä muisteli paimennusliikkeitä.

Eilen käytiin Koiranotkon tilalla lampolassa kurkkimassa lampaita ja syömässä kakkaa. Yllättäen olikin sitten illalla mahat sekaisin 😅 Tältä reissulta jätettiin Häärä kotiin nukkumaan. Reippaita olivat molemmissa paikoissa, vaikka kylmä kangisti ja itketti. Syliin pääsi aina halutessaan lämmittelemään.

Vieraita on käynyt monenmoisia ja kokoisia, tervetuloa vaan muutkin 😊 Ulkoilua ollaan lisätty niin että heti aamulla pääsevät tarpeilleen, samoin pari kertaa päivällä ja sitten illasta. Jos tänään saisi viimein kuvattua ulkotouhuja..

#growingandlearning

Tyypit kävi ekaa kertaa Koiramekassa, Houndyn koirakuntosalilla eli tällä kertaa pentujen leikkipuistossa. Anita oli huolehtinut kaikesta niin hyvin että vaikka pöpöaltistusta varmasti tulikin niin kaikki sellainen turha riski oli poistettu. Penskoille oli uudet pallomeri-pallot ja muutkin välineet oli putsattu. Reippaita ja touhukkaita pentuja jotka kaikki kävi vähän omaan tahtiinsa rymyämässä eri kohteissa. Häärä vietti aikaansa lähinnä omassa pallomeressään, pentuja karkuun juosten ja välillä ruokkien. Ensi viikolla uudestaan, jospa saataisiin samaan aikaan joku äänekäs aksaajakin johonkin kentälle.

Autoilut meni hyvin, mitä nyt Ted kailotti koko hallille menomatkan ja nukkuikin sitten alkuun 40 min kun muut touhusivat. Iltainen ajelu mamman kanssa omalla autolla takakontissa olikin kaikilta osin rauhallisempi kuin äitini auton takapenkillä kevythäkissä. Jatkamme harjoituksia.

Näillä näkymin pääsemme tutustumaan nautoihin ja lampaisiin kuun viimeinen viikonloppu, huikeita mahdollisuuksia ja ihania ihmisiä ympärillä. Lapsiperhekäyntien ajankohtia suunnitellaan myös.

Uusia ruokia on taas maisteltu. Eilen saivat porsaan talouskyljyksen ja siitä riitti riemua pitkäksi aikaa kun sitä kuljeteltiin vuorotellen ees taas, kiskottiin ja opeteltiin irroittamaan siitä paloja.

Lempiruoka on juuri nyt lämmin äidinmaidonkorvike johon sekoitetaan broiskujauhelijaa ja luujauhoa. Plus tietysti äidin tissi. 🥰 Maitoa tuntuu tulevan nyt kaikista tai lähes kaikista nisistä.

Kuukausi takana, toinen edessä

Apua, puoliväliä mennään. Tulee niiiin haikea joulu. Paitsi jos pidänkin nämä kaikki.. 🤔 Juuso tykkää edelleen eniten Ranjitista ja molemmat tytöt on niin säpäköitä että vaikea on tehdä valintaa niiden välillä. Noooo, astutuspalkaksi menevä selviää toivottavasti tän viikon lauantaina, sitten pääsee jo vähän analysoimaan kotiehdokkaita ja niille sopivia pentuja vähän vakavammalla mielellä.

Pennut kävi ekaa kertaa autossa. Aamupalaa tissiltä syödessä saivat heti positiivisia mielleyhtymiä sekä auton ääniin että hajuihin. Pihalla kävivät samalla kertaa, ei ollut kivaa. Nyt on 'onneksi' taas vesikelit niin tarkenee jatkaa harjoituksia.

Kaikki osaavat juoda jo isojen tyttöjen juomakuppitelineestä ja imeä seisaaltaan. Häärä pääsee turvaan enää sohvalle ja sinnekin kyllä hanakasti yrittävät. 😅 Pentuaitauksen reunalla protestoidaan kovaa jos aitaus on kiinni eivätkä pääse tolloilemaan koko asuntoon. Varsinkin Ranjit ja Ted on kovia kiljukauloja. Peltorit kelpaisi.

Monenlaisia ruokia ollaan maisteltu, äsken meni kalkkunaa ja oli niiiiiin namia. Ainoa mistä mahat ei tykänneet oli turvotettu nappula, seuraavana aamuna lattia ei ollut kovin houkutteleva.. Mutta koska nappulaakin moni syöttää niin jatkamme harjoituksia. Nyt tehtiin yksi erä niin että turvotin nappulat äidinmaidon korvikkeeseen ja siitä mahat ei ihan niin paljon hermostuneet.

Riepu ei ihan vielä intoudu leikkeihin mutta lähellä ollaan. Nyt lähinnä haistelemaan, tuijotellaan ja väistellään. Tairan mielestä ovat edelleen kummallisia olentoja.

Ranjit

 

Barney

Robin

Marshall

Robin

Ted

Ranjit & Ted

Lily

Marshall

Kehitytään lisää

Häärä pääsi eilen käymään hallilla. Lähinnä nukkui, mutta sai se vähän jumpata Koiran fysiikka- ja huolto luennolla. On sen jälkeen jo kolme kertaa ihan muistuttamatta mennyt imettämään ja hoivailee muksuja. Olisihan se pitänyt muistaa että uraäiti se on jos joku äiti kerran pitää olla.

Pennut ovat kuunnelleet ukkosääniä, ilotulitusääniä ja tänään lasten leikkipuisto/päiväkoti tms. ilakointia. Kiitos YouTube. Ovat juoneet vesikupista, maistaneet kananmunaa, oppineet kantamaan leluja, rapsuttamaan kaatumatta ja käymään leikkiasentoon. Äsken vietimme ulvontasession 🤣

Leikkikehässä on tarjolla mm. kolinapurkki, laminaattia, inhottavan karhea ovimatto, Fitbone, tasapainolauta, tasapainotyynyjä, metalliritilä ja pahvilaatikko. Pintoja ja ääniä tutuksi. Ted ja Robin näyttävät kasvattavan erilaista eli lie ainakin vähän pidempää karvaa kuin muut. Jännä nähdä millaisia niistä tulee.

Vampyyrit ovat saapuneet

Jo muutaman päivän penskojen söpö jyrsintä ei ole tuntunut niin kauhean söpöltä. Osalle pukkasi ensin jyrskeitä takahalpaita, osalle puhkesi kulmurit ja osa sai etuhampaat. Vampyyrikenguruista on siis vampyyriosio ladattu. Täytyy sanoa että jos Häärän imettämisinto laski sen ensimmäisen viikon pentukuplan jälkeen niin nyt se on laskenut entisestään. Ymmärrän täysin, parka.

Söpöjä ovat toki edelleen. Kiinteitä maistellaan, useammat kakatkin päätyy jo kangasaitauksen ulkopuolelle, unet on villejä ja sisarusten hännät on alituisessa vaarassa. Kovasti pohditaan että kuka näistä jäisi kotiin. Kai se fiilis vaan jostain tulee sitten aikanaan.

Tokoilu unettaa

Kolme viikkoa mittarissa

Tänään maisteltiin taas aamumaidon jälkeen koirien ruokaa, eli tällä kertaa sika-nautaa. Hyvin maistui sekin. Työkaveri oli napannut meille jonkinlaisen setin hirven luita, pääsevät niihinkin ajallaan tutustumaan. Lupaili myös verta tällä kertaa, mejätreenit kiittää.

Robin

Ranjit

Barney

Marshall

Ted

Lily

Luulen että tänään myös tytöt paukkaa +1,5 kilon kerhoon, pojat onkin olleet siellä jo useamman päivän.

Postin lakko tulee varmasti vaikeuttamaan rekkareiden saantia. Sekä minun että pennun ostajien. Buu. Silti täysi tuki lakolle, eiköhän ne laput perille löydä vaikka ei pentujen matkaan heti päätyisikään. Taino, eihän sitä postista koskaan tiedä 😜

Riepu ja Taira pääsi vesijuoksemaan, seuraava aika varattiin optimistisesti niin että tulossa ois kolme aikuista ja pentu. Jospa maitotiehyet ois siihen mennessä sulkeutuneet ja saataisiin kunnonkohottelu silläkin saralla aluilleen 💪