Hiiret on siirtyneet taas sisätiloihin. Ensimmäinen oli mennyt viime yönä loukkuun. Niin kauniita nekin, mutta ei täällä nuku lainkaan kun juoksevat tuolla seinissä. Surullista.
Onkohan tuolla Häärän mahassa enää ketään.. Oispa röntgenkatse niin vois seurailla herkeämättä eikä vain miettiä että kasvaako mahakin vai vaan tissit. Kurjaa jos kaikki työ ja raha olisi heitetty hukkaan.
Tairalla on huomenna hieroja, jospa saisi tyyppiä taas vetreämmäksi. Liike on kyllä ollut lenkeillä sekä hihnassa että irti pääasiassa oikein komeaa ravia. Onneksi. Ihana mummo se on.
Eilen satoi hurjasti koko päivän. Onneksi koirat on sopeutuvaisia (ja laiskoja) tarvittaessa ja vain pikkulenkit riitti. Muuten talo oli täynnä tyytyväistä unituhinaa koko päivän. Nosea tehtiin vähän.
Oispa jo aamu. Voisi edes laittaa pyykit ja riskit pyörimään.
Hakisinko Top Teamiin? Oisko 2020 mun ja Häärän vuosi? Kaikenlaista. Sormet ja varpaat pystyyn rahoituksen järjestämiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti