Poikkeuslaki

Huh. Hommathan lähtee ihan lapasesta. Loput mummoukkikamat, siis huonekalut oli tarkoitus antaa Tukevalle haettavaksi ja myytäväksi. Vaan eivätpä enää koronan vuoksi haekaan tavaraa. Konttiin onneksi sai ainakin vielä vietyä säkillisen ja roskiin toinen samanmoisen. Kirppis ei ymmärrettävästi vedä joten ne tukkii hätävaraksi vuokratun varaston. Jännittäviä aikoja.

Mekka oli tänään vielä auki, joten käytiin heti aamusta treenaamassa. Hallissa vain minä, äiti ja Häärä. Heti ulko-ovelta aloitin desinfioinnin ovikoodilaitteesta ja ovenkahvoista. Sisällä suihkuttelin viinalla vessan ovet ja hanat, ne pöytätasot joita käytin, käyttämäni kentän laitojen yleisimmät kosketuspinnat, omat kengät, rimojen pidikkeet ja muutaman putken pään joita siirsin. Ja toki halliin tullessa ja sieltä lähtiessä pestiin kädet. Ja käytettiin hanskoja. Käyttämäni roskikset suihkin myös. Jos paikan saisi  aina käyntinsä aikana turvallisemmaksi ja puhtaammaksi kuin se oli ennen käyntiä niin eikö siinä voita kaikki?

Jatkossa otan treenireissuille vain yhden koiran, jolloin minun on helpompi keskittyä "puhtaaseen liikkumiseen". Ja käydään siellä vain aamuisin kun siellä ei ole ruuhkaa eli suomeksi yleensä ketään muita. Jospa näillä tästä selviäisi.

Vaikka ihmisten kanssa en useinkaan tule toimeen, niin halli on minulle henkireikä metsän lisäksi. Toivon siis sen toiminnan jatkumista!